Jouni Lallukka: Miten saisin nukutuksi?

Toivottavasti tähän kirjaan tarttuvat monet muutkin kärsivät ihmiset, eivät vain unettomat. Jouni Lallukka oli tätä kirjoittaessaan kärsinyt unettomuudesta jo 15 vuotta, mutta hän käsittelee niin paljon kärsimystä ihan yleisesti, että kirjasta saavat lohtua muutkin kuin unettomat. Eikä tämä ole mikään masentava kärsimyskirja, vaan todella rohkaiseva ja toivoa antava. 

Vaikka Lallukka ei ollut parantunut vaikeasta unettomuudestaan, hän jaksaa ihmeesti jakaa toivon näkökulmia ja kertoa Jumalasta, jolle kaikki on mahdollista. Kirja muistuttaa siitäkin, että vaikka jossain asiassa vaikeudet jatkuisivat jopa kymmeniä vuosia, samalla Jumala voi muissa asioissa pitää meistä huolta. Hyviäkin asioita tapahtuu, vaikka tuskan keskellä niihin ei usein jaksa kiinnittää niin suurta huomiota kuin kannattaisi. 

Kirja on ihanaa vertaistukea kärsimyksen kourissa kipuileville, koska Jouni Lallukka kirjoittaa hyvin henkilökohtaisesti. Hän jakaa avoimesti omia kipeitä kysymyksiään siitä, miksi Jumala vaikenee, eikö hän välitä ja miksi hän, jolle kaikki on mahdollista, ei tee asioille mitään. Tällaisia kysymyksiähän moni muukin Jobin kohtalotoveri on joutunut Jumalan edessä esittämään. 

Lallukka jakaa paljon Raamatun rohkaisua; hän kertoo Raamatun kärsivistä ja myös unettomista henkilöistä. Ainakin muutama uneton Raamatusta löytyy.  

Lallukka ottaa huomioon tasapuolisesti molemmat näkökulmat: sen, kun kärsimys jatkuu vuodesta toiseen eikä loppua näy, mutta myös sen, että Jumalalla on valta ja voima muuttaa meidän tilanteemme koska tahansa. Kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä, jos Jumala niin tahtoo. Mutta Lallukka kirjoittaa siitäkin, kun Danielin ystävät sanoivat, että he palvelevat Jumalaa, vaikka hän ei pelastaisikaan heitä tulisesta pätsistä. Kävi niin tai näin ja tuntui meistä miltä tuntui, Jumala on aina meitä lähellä. Saamme olla hänen hyvässä hoidossaan. Ja unettominakin (tai muulla tavalla kärsivinä) voimme myös olla Jumalan käytössä. Ei tarvitse olla terve ja ongelmaton, että Jumala voisi käyttää. 

Hyvä näkökulma oli sekin, että kärsimystä vastaan taisteleminen vain pahentaa omaa oloa. Meidän kuuluu tietysti tehdä se, mikä tehtävissämme on, esimerkiksi hakea apua vaivoihimme. Mutta kun on asioita, joille emme voi mitään, tilanteen hyväksyminen voisi hiukan helpottaa oloa. Ainakaan ei menisi enää voimia turhaan taistelemiseen. 

Usein ihminen haluaisi kontrolloida kaikkea. Mutta Lallukan mukaan voikin olla vapauttavaa Jumalan edessä luopua kontrollista ja myöntää oma rajallisuutensa: nyt en voi tälle asialle mitään. Silloin voimme jäädä asioinemme Jumalan käsiin ja jättää ne hänen hoidettavakseen. Opetella luottamusta. 

Kirja pohtii unettomuuden syitä ja sitä, mistä kaikesta siihen voisi saada apua. Jokaisenhan täytyy löytää ne yksilölliset keinot, jotka juuri minua auttavat. Eikä yleensä ole vain yhtä keinoa, vaan usein tarvitaan useampien asioiden yhdistelmää. 

Lopussa on vielä liite, jossa erikoislääkäri Virpi Vartiainen kirjoittaa otsikolla Unettomuuden syyt, seuraukset ja hoito. 

Sanat eivät riitä kertomaan, miten rohkaisevaa luettavaa tämä kirja oli! Monesti olen vältellyt kärsimysaiheisia kirjoja, koska olen pelännyt niiden vain masentavan, mutta Miten saisin nukutuksi? antoi yllättäen paljon toivoa ja iloa omien tilanteitteni keskelle. 

Kuva ja Sana 2017 

224 sivua 

Kansityö: Antti Kamppinen