Walter Cohen: Etsin turvapaikkaa
Löysin kirpputorilta tällaisen vanhan Ristin Voiton kirjan, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Saksanjuutalainen Walter Cohen kertoo siinä oman dramaattisen tarinansa toisen maailmansodan ajalta.
Cohen joutui pakenemaan Saksasta ensin Hollantiin ja sieltä Belgiaan, jonne hänen vaimonsakin lopulta saapui, ja sieltä he yhdessä päätyivät Suomeen. Pakomatka oli niin täynnä vaaroja ja vastoinkäymisiä, että mukaansatempaavan alun jälkeen minulle tuli pian kovin lannistunut olo. Mutta ihmeellisesti Cohen ja myöhemmässä vaiheessa vaimokin aina jotenkin selvisivät kaikesta.
Vaikka ovi Suomeen avautui lupaavasti, tännekään heitä ei lopulta olisi huolittu. Ja kun Cohenit sitten kuitenkin onnistuivat jäämään Suomeen, juutalaisvastaisuus paheni täälläkin - ainakin mitä päättäjiin ja viranomaisiin tulee. Heidätkin oli Hitlerin aivopesu sokaissut, ja heidän suustaan Cohen sai kuulla samaa järkyttävää arjalaispuhetta, jota saksalaiset harrastivat. Saksalaisten liittolaisia kun oltiin. Vaikka Cohen teki arvokasta työtä lääkärinä, hän eli kuulemma "loiselämää" ja nyt hänet opetettaisiin "tekemään työtä". Ja muuta vastaavaa - suomalaisten suusta...
Suomen osuus olikin kirjan kiinnostavinta luettavaa - ja järkyttävintä siinä mielessä, että täälläkin viranomaiset vihasivat juutalaisia ja veivät maahan tulleita pakolaisia keskitysleireille rintaman lähelle, jossa he olisivat helposti voineet kuolla niin suomalaisten kuin venäläisten tulitukseen. Kaasukammioita siellä ei sentään ollut.
Jo takakannessa kerrotaan myös, että Cohenit oltiin jo lähettämässä pois Suomesta natsien keskitysleirille surmattaviksi, mutta ihmeen kautta he pelastuivat.
Ihme oli sekin, että Suomessa Cohenit löysivät Jeesuksen ja tulivat uskoon.
Lopullisen turvapaikan he saivat Ruotsista ja olivat myöhemmin lähetystyössä Etiopiassa. Mutta kirja kertoo tapahtumista vain Ruotsiin tuloon asti.
Walter Cohen taisi jo väsyä monien vaiheidensa seikkaperäiseen kertomiseen, koska kirjan loppupuolella hän hyppii välillä hyvin ratkaisevienkin käänteiden yli tai vain vihjailee jotakin, ei kerro suoraan. Olin vähän pettynyt, kun Cohen ei enää kertonut aivan kaikkea, kuten oli siihen asti tuntunut tekevän.
Mutta oli tämä karu ja pysäyttävä kuvaus siitä julmasta todellisuudesta, joka Euroopassa vallitsi toisen maailmansodan aikana.
Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen, kun Cohen oli lähdössä Belgiasta Suomeen, ja hänen tuttavillaan oli mitä hassuimpia käsityksiä Suomesta. Olet siis lähdössä Grönlantiin? Ai eikö siellä olekaan eskimoita? No on siellä varmaan runsaasti valkoihoisiakin ihmisiä. Ja voit jättää talvitakkisi minulle, koska pian olet kuitenkin jääkarhunnahkapukimissa!
Ristin Voitto
263 sivua
En tiedä ilmestymisvuotta enkä suomentajan nimeä, koska kirjasta oli tiedot sisältävä kansilehti revitty pois.
Tuo kirjan ja kirjoittajan nimi tuntuu jotenkin tutulta. Ja tuokin Ruotsiin lähtö. Saattaa olla että meillä on ollut, tai edelleenkin on tuo kirja. Tai sitten on lainattuna luettu.
VastaaPoistaVarmaan olet sitten lukenut tämän joskus. Minulle oli ihan uusi tuttavuus tämä kirja. Ihmeen paljon on vanhoja kristillisiä kirjoja, joista ei ole koskaan kuullut.
PoistaSuomentaja on Lauri Öhnberg ja kirja on ilmestynyt 1970. Suomen historia tältä ajalta on kyllä häpeällinen. Ehkä kirjoittaja ei ole halunnut kertoa kaikkea syystä tai toisesta, mutta aukot ja epäselvyydet kyllä koettelevat muistelmien lukijan mieltä.
VastaaPoistaKiitos tiedoista! Kyllä minua todella hävetti olla suomalainen, kun luin mitä kaikkea täälläkin on tapahtunut ja minkälaisia asenteita on ollut. Ne loppupuolelle jätetyt aukot kerronnassa tuntuivat kyllä harmillisilta.
Poista