Silmät ristissä

Olin lukenut tämän jo aika vanhan kirjan joskus pari-kolmekymmentä vuotta sitten enkä muistanut enää paljoakaan. Kertaus teki hyvää, koska en muistanut sitäkään, miten rohkaiseva, innostava ja siunaava lukuelämys tämä oli. Voi vain todeta kirjan luettuaan, että suuret ovat meidän Herramme teot!  Hollantilainen Corrie ten Boom perheineen joutui ensin vankilaan ja myöhemmin Saksaan keskitysleirille, koska he olivat suojelleet juutalaisia. Keskitysleirin kauhujen keskellä Corrie sai kokea paljon Jumalan apua ja johdatusta, ja jälkeenpäin hän sai Jumalan avulla oppia jopa antamaan anteeksi keskitysleirin julmille vartijoille. Omassa voimassaan hän ei olisi siihen pystynytkään. Corriella ei ollut mitään halua antaa anteeksi, kun eräs sellainen entinen vartija tuli sitä häneltä pyytämään. Mutta mitä teki Jumala?!  Aika keskitysleirillä oli lopulta Corrielle Jumalan koulu, joka valmisti häntä uusiin tehtäviin. Vapauduttuaan hän lähti kymmeniksi vuosiksi kiertämään maailmaa evankelistana. Sen

Kansanlähetyksen nettisivuilta ( klikkaa tästä ) voi ladata itselleen tämän gospelmuusikko Outi Müllerin kirjan, josta voi maksaa vapaaehtoisen maksun Kansanlähetyksen työlle.  Outi ja hänen miehensä Lee Müller asuvat Itävallassa ja ovat keikkailleet 36 vuoden aikana gospelduona niin Itävallassa, Saksassa kuin Suomessakin. Eräs luku kertoo myös Albanian matkasta. Keikoilla ja keikkamatkoilla on sattunut ja tapahtunut paljon. Yllätyksiä ja kommelluksia on todella riittänyt. Näitä sattumuksia ja muuta elämänmenoa Outi Müller kertoilee kirjassaan huumorinpilke silmäkulmassa.  Esimerkiksi kerran esitys olisi pitänyt jo aloittaa, mutta koko keikkapaikka pimeni aina, kun Lee laittoi mikserin päälle. Yleisön odotellessa vikaa yritettiin korjata. Kouluvierailulla rehtori kertoi, että oppilaat odottavat jo kovasti jännittäviä tarinoita siitä, kun Outi ja Lee hippeinä käyttivät huumeita - ja miten he vapautuivat niistä. Rehtori oli kovin pettynyt, kun Müllerit kertoivat, etteivät ole koskaan oll

Niilo Yli-Vainion tarina   Tämä Niilo Yli-Vainion elämäkerta on julkaistu sen suuren herätyksen keskellä, josta hänet parhaiten muistetaan. Mutta tuosta ajasta kerrotaan vain lyhyesti kirjan lopussa. Sehän oli kirjan ilmestyessä vuonna 1978 ihmisille muutenkin tuttua asiaa.  Sen sijaan tämä teos kertoo Yli-Vainiosta paljon sellaista, mistä en ollut ennen lukenut, koska liikkeelle lähdetään jo hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Tytti Träff kuvailee myös Yli-Vainion pitkää työuraa helluntaisaarnaajana, sitä kaikkea mitä oli jo kauan ennen tuota suurta herätystä.  Yli-Vainion lapsuus oli hyvin köyhä, ja hän itse oli vilkas poika, jolla ei tullut aika pitkäksi. Suojelusenkeleillä riitti työmaata, kun Niilo-poika hankkiutui uudestaan ja uudestaan vaarallisiin tilanteisiin. Niilo piti pitää hengissä; olihan jo isoäiti ennustanut hänen syntyessään, että tämä poika ei kuole, koska hänestä tulee pappi.  Nuoresta pitäen Niilo joutui tekemään töitä köyhän lapsuudenperheensä elättämiseksi. Mone

Tästä inkerinsuomalaisen Liljan tositarinasta on niin houkutteleva postaus  Ninuska lukee -blogissa , että innostuin vihdoin lukemaan kirjan, joka on kyllä ollut meillä omassa hyllyssä jo vuosikaudet. Ninuska kertoo ihmeellisistä rukousvastauksista vaikeissa olosuhteissa, ja niitähän tässä todella oli.  Anna ja Antti Suomalainen elivät inkeriläisessä Rönölän kylässä kahden pienen tyttönsä Liljan ja Lydian kanssa. Työtä jouduttiin tekemään kolhoosissa, mutta oli kuitenkin rauha, ja heillä oli toisensa ja oma rakas kotikylänsä. Sitten syttyi sota, joka särki kerralla kaiken. Isä Antti vietiin muiden miesten mukana Siperiaan, Anna ja tyttäret jäivät Rönölään. Suunniteltu pako ei onnistunut.  Elämä kotikylässä muuttui painajaiseksi. Siellä jouduttiin elämään sodan jaloissa saksalaisten armoilla, jatkuvassa pommitusten ja muiden vaarojen pelossa, aina vain pahenevassa nälässä ja kurjuudessa. Tilanne tuntui menevän koko ajan toivottomammaksi. Kuitenkin kaiken keskellä Anna ja tytöt rukoiliva

Tämä on valtavan rohkaiseva kirja siitä, mitä kaikkea Jumala on tehnyt eri ihmisten elämässä. Mukana on neljäntoista eri henkilön tarinat, joissa on paljon erilaisia uskoontuloja ja monenlaisia muita Jumalan ihmeitä. Monia Jumala on parantanut vakavista sairauksista, fyysisistä ja joskus myös psyykkisistä (psykoottinen masennus ja vakava loppuunpalaminen). Joku taas koki Jumalan hoitavan ja parantavan tunne-elämän haavoja, sisäisiä traumoja ja ahdistuneisuutta.  Mutta lisäksi kirjassa on paljon muuta. Esimerkiksi noituuteen ja okkultismiin sekaantuneen henkilön, rappioalkoholistin ja narkomaanin tarinat heidän kokemastaan vapautumisesta - johon tietysti liittyi myös uskoontulo. Eräs pariskunta sai kokea Jumalan huolenpitoa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Toisen avioparin suhde taas eheytyi ihmeellisen ja humoristisenkin tapauksen kautta, kun he olivat jo asumuserossa, ja avioero näytti väistämättömältä. Siinä he saivat kokea Jumalan huumoria ja välittämistä juuri heidän asioistaa

Tämä ei nimestään huolimatta ole pelkkä kesäkirja. Kevät- ja kesärunoja siinä kyllä on, mutta lisäksi on runoja esimerkiksi lähimmäisyydestä sekä adventin ajasta ja joulusta (keväällä myös pääsiäisestä). Anne Pesonen kirjoittaa myös monista tunteista ja tilanteista, joita elämässä tulee vastaan. Esimerkiksi iloista, suruista, ystävyydestä, yksinäisyydestä, sairaudesta ja varjeluksesta.  Taas sain ihastella Anne Pesosen runojen valoisuutta ja toivorikkautta. Hän osaa nähdä tilanteiden valoisat puolet, Jumalan hyvyyden ja huolenpidon kaikissa vaiheissa. Pesonen kirjoittaa, miten tähän hetkeen ja sen pieniin iloihin keskittyminen on tuonut vapautta ja siunausta elämään. Tai kun olo oli yksinäinen, Jumala lähetti suloisen oravanpoikasen ilahduttamaan. Ja jos olo tuntuu joskus hauraalta tätä maailmaa vastaan, ystävä laittaa laastarin sydämen päälle - ja sitten: Annetaan Taivaan Isän hoitaa loput!   Kirjan alun runoissa on kevätpurojen solinaa, ruusunnuppujen aukeamista ja Luojan riippukeinu

Tämä kirja on aivan huikean värikäs kuvamatka Pyhään maahan, uskomme juutalaisille oliivipuun juurille - ja samalla Jumalan ihaniin lupauksiin niin juutalaisille kuin meille muillekin. Jokainen aukeama on täynnä väriä ja toinen toistaan upeampia valokuvia Israelista.  Heidi Tohmola kertoo tässä vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan asuneensa 2000-luvun 16 ensimmäistä vuotta Israelissa. Onko hän sen jälkeen malttanut pysyä Suomessa, sitä en tiedä. Mutta maa ja kansa on hänelle joka tapauksessa hyvin tuttu. Niinpä Tohmola jos kuka on meille lukijoille oivallinen matkaopas sinne Pyhälle maalle. Hän esittelee kuvin ja sanoin lukuisia Raamatun tapahtumiin liittyviä paikkoja jakaen aina samalla myös aiheeseen liittyvää Raamatun rohkaisua, niitä Jumalan ihania lupauksia.  Myös paikallisia ihmisiä päästään tapaamaan noilla matkoilla. Siellä tulee vastaan esimerkiksi lammaspaimen, viininviljelijä ja eräs sefardijuutalainen. Minullekin selvisi vihdoin, keitä ovat sefardijuutalaiset - ja että heih

Muun muassa Raamattu kannesta kanteen -ohjelmistaan tunnettu Jukka Norvanto vietti 20 vuotta sitten kaksi talvikautta turistipappina Kyproksella. Hänen vaimonsa Liisa puolestaan toimi siellä turistikanttorina. Näistä kokemuksista tämä kirja kertoo - enemmän Jukan näkökulmasta, mutta muutamassa luvussa kerrotaan myös Liisan tekemisistä. Musiikkityöstä - ja siinä sivussa Liisa ehti työskennellä myös kahvilassa, jossa pääsi kohtaamaan suomalaisiakin asiakkaita.  Kirjasta käy ilmi, että jo vuosia sitten Jukka Norvannolta on ilmestynyt Kyproksesta kertova kirja Onnellisten saari , josta en muista kuulleeni. Eli sitä en ole lukenut. Nyt Norvanto ehti vihdoin koota kirjaksi myös nuo omat kokemuksensa turistipapin työssä.  Monenlaista vaikeutta on aina jo uuden maan tapoihin sopeutumisessa. Kyproksella koettelemuksia on paljon liikenteessäkin, se kun on vasemmanpuoleinen. Oli siinä totuttelemista. Limassolin liikenne tuntui myös kovin ruuhkaiselta. Useamman kerran kirjassa päädytään harhailema

Ville Männistö kirjoittaa kärsimyksestä ja toivosta koskettavasti, puhuttelevasti, viisaasti ja rohkaisevasti. Männistölle kärsimys on tuttu aihe, sillä lapsettomuuden takia hän ja hänen vaimonsa Johanna elivät läpi kahdentoista vuoden kipeät kokemukset. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole pelkkä kärsimyskirja, vaan kirja toivosta - siksi se rohkaisee.  Ei Männistö toki opeta, että aina tapahtuisi ihmeitä. Ei heille itselleenkään tapahtunut mitään yliluonnollista, mutta lopulta pitkien tuskan vuosien jälkeen he saivat tulla ihanan adoptiolapsen vanhemmiksi.  Kirja kertoo myös Männistön ystävien kokemuksia kärsimyksestä ja Jumalan avusta. Yksi menetti 17-vuotiaan poikansa auto-onnettomuudessa, toiselle kerrottiin, että vauva, jota hän odotti, ei ollut terve. Kolmas koki vakavan loppuunpalamisen ja neljäs joutui aviomiehensä hylkäämäksi. Eri tavoin he kaikki saivat kokea Jumalan huolenpitoa ja apua vaikeissa vaiheissa.  Ihanasti kirja vahvistaa luottamusta siihen, että pimeydessäkin Jumala o

Ulla-Christina Sjöman lähikuvassa   Helsinkiläinen Ulla-Christina Sjöman oli aivan tavallinen luterilainen lehtori, joka työskenteli ruotsinkielisessä Luukkaan seurakunnassa. Hän kyllä kaipasi ja rukoili jotain enemmän. Mutta kun jotkut Sjömanin raamattupiirin jäsenet päättivät lähteä Tukholmaan Karisma-konferenssiin, hän huolestui ja lähti mukaan "varjellakseen heitä hurmahenkisyydeltä".  Tuosta matkasta sai kuitenkin alkunsa Sjömanin esirukoustyö. Mitä hänelle tarkkaan ottaen siellä tapahtui, sitä meille ei kerrota. Mutta Sjömanin rukousiltojen ja muun esirukoustyön kautta alkoi tapahtua ihmeellisiä asioita. Niistä on paljon todistuksia tässä kirjassa. Sairaita parani, avioliittoja eheytyi, taloudelliseen umpikujaan tuli ihmeellinen apu, kuivunut kaivo täyttyi vedellä, ja jollakin maatilalla sairastunut karja parani.  Eikä ihmeellistä ole vain kaikki tuo, vaan nekin rukousvastaukset, jotka olivat erilaisia kuin toivottiin. Eräs nainen pahoitti mielensä, kun ei parantunut, v

Kertomus miehistä, jotka veivät Raamatun Kiellettyyn maahan   Viime aikoina olen seikkaillut kirjojen kautta maailmalla. Viimeksi  päädyin Pohjois-Koreaan , sitä ennen Taiwaniin ja Somaliaan. Tällä kertaa vuorossa oli Tiibet. Kyllä olikin jännittävä ja mukaansatempaava tositarina!  Kirja kertoo tapahtumista noin sadan vuoden ajalta vuodesta 1855 vuoteen 1959. Tarina alkaa Tiibetin pääkaupungista Lhasasta, jossa uusi, nuori Dalai Lama löydetään murhattuna. Epäilykset kohdistuvat valtiovarainministeri Tempu Gerganiin, vaikka mies on syytön. Hän joutuu pakenemaan henkensä edestä ja päätyy asumaan erääseen laaksoon, johon tiibetiläisten valta ei ulotu.  Aikanaan tuohon laaksoon saapuu kaksi lähetystyöntekijää, jotka ovat monta kertaa yrittäneet ylittää Tiibetin rajan eri paikoista, mutta turhaan. Maa pysyy heille suljettuna. Mutta tuolla laaksossa Tempu Gergan lupaa auttaa heitä kääntämään Raamattua tiibetin kielelle - vaikka Raamatun sanomaan hän itse ei usko. Alkaa vuosikausien vaivalloi

Tässäpä todella kiinnostava kirja! Jumala avasi aivan yllättäen kristilliselle Ruokkikaa nälkäiset -järjestölle oven avustustyöhön Pohjois-Koreaan. Heitä pyydettiin auttamaan sikäläisiä orpokoteja, että lapsilla olisi syötävää.  Näissä merkeissä pastori, lähetyskoordinaattori ja itsekin lähetystyössä ollut Ville Männistö on tehnyt useita matkoja Pohjois-Koreaan. Siellä hän on saanut mahdollisuuden nähdä ja kokea paljon sellaista, mikä ei monelle ole mahdollista. Männistö on tavannut paljon paikallisia ihmisiä ja nähnyt länsimaalaisille esiteltäviä kulisseja, mutta myös todellista elämää. Hän toteaa, etteivät pohjoiskorealaisetkaan ole mitään robotteja, vaan persoonallisuuksia siinä missä me muutkin. He ovat myös hyvin ystävällisiä ja kiinnostuneita ulkomaalaisista, joita siellä harvoin näkee.  Kirjassaan Männistö jakaa kokemuksia ja kohtaamisia matkoiltaan sekä toisaalta paljon tietoa tuosta salaperäisestä, suljetusta maasta. Kerrontaa höystää muutama matkoilla koettu humoristinenkin t